Perälautaremontti

Vanha perälauta oli haljennut keskeltä, ja yläkulmat olivat lahoja. Lakka ei pysynyt enää puun pinnassa. Oli korkea aika vaihtaa perälauta, jotta muut rakenteet eivät kärsisi.

Pääsin vanhaan veneverstaaseen rakentamaan uutta aihiota. 60mm paksu tammilankku, josta aloitin tekemään uutta peräpeiliä, oli todennäköisesti ostettu Louhisaaren kartanolta 50-luvulla.

Verstaalla oli mainiot tilat ja työkalut tehdä puutöitä. Koneet olivat vanhoja, mutta toimivat hyvin ja terät olivat teräviä.

Lankusta meni paljon hukkaan, mutta siitä jäi kuitenkin riittävästi jäljelle aihiota varten.

Lokakuun alussa oli kylmä. Jotta epoksi olisi kuivunut kuljetuskuntoon vuorokaudessa, laitettiin alle lämpöpatterit ja päälle pari kevytpeitettä. Liiman kuivumista odotellessa tuli sitten rakennettua simppelit säilytyslaatikotkin.

Puristimia tarvittiin paljon - kiskopuristimia jäin kaipaamaan...

Aihio onnistui varsin hyvin. Liimaukset pitivät ja höyläyksen jälkeen paljastuneen oksan katsoin pystyvän kiertämään.

Seuraavaksi purettiin vanha peräpeili, jotta rakenteet ehtisivät kuivua riittävästi ennen kuin uusi perälauta asennetaan paikalleen. Ruuvien kannat taltattiin näkyviin ja otettiin kulmaa suojaava rosteri pois.

Perälauta poistettiin, se oli melko ohut - ehkä luokkaa 12-15mm. Alta löytyi sitten toinen perälauta, vanhaa maalia, hämähäkinseittejä jne!!! Voi olla ettei kaveri, joka on vaihtanut parraslaudat, ole edes tajunnut että perässä on kaksi lautaa päällekkäin, tai sitten asia on vaan annettu olla ja laitettu parraslaudat feikkilevyyn asti.

Perä skrapattiin puhtaaksi, lauta näytti olevan varsin hyväkuntoinen poislukien yläreuna sekä ruuvinreiät ja pienet klohmut. Suurin pelkoni projektissa olivat kylkilautojen päät, jotka kuitenkin vaikuttivat olevan terveitä.
Kuvan oikeassa reunassa näkyy hieman 'hyppyä' l. perälautaa ei ole täysin sovitettua kylkilautojen päiden tasalle.

Perä sisältä. Lahoa puuta on näkyvissä ainoastaan kuvassa oikeassa ylhäällä, ks. seuraava kuva.

Yläpuu oli lahonnut jotakuinkin puoleen matkaan, kaikki muu vaikutti ihan hyvältä.

Ongelma oli siinä, etten tiennyt mikä olisi järkevin etenemistapa. Vaihtoehdot olivat:
1) Korjaan alla olevan perälaudan yläosan, ja laitan sitten samalla tavalla päälle feikkilevyn tekemästäni aihiosta nk. veneessä olikin.
2) Toisena vaihtoehto oli se, että fiksaan vanhan perälevyn yläosan ja tulppaan ruuvinreiät ja vedän maalit päälle. Parraslautoja joutuisi lyhentämään.
3) Kolmannessa vaihtoehdossa puran vanhan perälevyn pois, ja vaihdan samalla sitten kehyksen ja tuon yläpuun. Päälle sitten levy tekemästäni aihiosta. Ongelmia saattaa vaan tulla uuden levyn paksuudesta, jos se on ohuempi kuin alkuperäinen. Parraslautoja joutuisi myös lyhentämään n. sentin, ja vaara olisi tietty myös siinä, että kylkilautojen päät rikkoontuu ruuveja/nauloja poistettaessa.
4) Neljäntenä vaihtoehtona asian voisi tehdä hankalimman kautta - vanha perälauta pois ja kehyksen yläosa ainakin uusiksi, tilalle vielä paksu perälauta joka ulottuisi samaan kohtaan kuin entinen feikkilevy.

Peräpeilin yläreuna tuli joka tapauksessa poistaa. Ohjuri paikalleen ja yläjyrsin huutamaan. Kuulosuojaimet ja suojalasit olivat tietysti väärässä paikassa. Jyrsimen terä löysi ruuvin nuolilla merkitystä kohdasta.

Homma jatkui talttaamalla huonokuntoinen yläosa pois.

Alta paljastuneet rakenteet vaikuttivat kohtalaisen terveiltä, ainoastaan kuvassa vasemmalla ylhäällä näkyvä puu oli hieman laho niin kuin sisäpuolelta otetussa kuvassakin näkyy.
Työ jäi kuivumaan ja odottamaan kevättä 2003. Takareunassa oleva mahonkinen parraslauta menee vaihtoon. Parraslautoihin teen mahdollisesti jiiriliitoksen, jotta perälauta on helpompi vaihtaa, ja tällöin sivuilla olevia parraslautoja ei toivottavasti tarvitse irroitella.

Koska jäljelle jäänyt perälauta vaikutti terveeltä, vaihdan todennäköisesti ainoastaan yläosaan ja vasemmalla ylhäällä näkyvään tukeen uutta puuta. Vanhat ruuvinreiät täytyy propata, kyllästää levy ja vetää maalia päälle. Jäljelle jää siten turhaan tehty tamminen perälauta-aihio. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis ja lompakko...
28.10.2002

Katso tarinan loppu ja kaikki kuvat Kuva-arkistosta